AMERINDIA n°25, 2000
S. Hernán AGUILAR
Instituto Latinoamericano, FU Berlín
Kaychawmi qillqarishun, hina rikarnin, imanaw tsay kwintu
kaayiqkuna kichwa kwintukunata patsaatsiyanqanta. Tsaypaqmi kaynaw kay puntu
por puntu kwintukuna imanaw kayanqanta rikatsikaramushun. Puntatam kwintu
ayllunanpiq imallatapis niramushun, tsaypiqnam kwintukuna imanaw
patsaatsiyanqanpiq, pi tsay kwintukuna kwintakunqanpiq. Hina tsaynaw usharishun
kwintupa patsanpiq, tyimpun witsayninpiq parlakamur, hina kwintupa ima llaqta,
nunankuna yuriyamuqnintapis rikarnin. Kaynaw ari, patsaatsir,
qatitsikaramushun.
- Kwintukuna ayllunan nishqan
- Kwintukuna patsaatsinan
- Kwintukunapa kwintakuqnin
- Kwintukunapa patsan, tyimpu
witsaynin, llaqta nunankuna
Puntatam qallarishun ari nirnin, kichwa kwintukunaqa hina
nunakunanawmi kayan. Huk patsachaw yuriyan, tsaychaw qishpiyan, huk markamanpis
aywakuyan. Tsaychawnam hukmanpis tikrakurkuyan, hina wanukuyanpis, nunakunanaw
ari. Nuqantsiknam tsay kwintukunata kay karu markakunachaw aylluntsik,
qillqantsik, mana wanuyaananpaq nirnin. Piru hina kananqa internet
nishqallapam kichwa parlaqkunawanpis riqinakuntsik, qillqanakuntsik. Mananam
unay tyimpu patsanawtsu; kananqa kwintukunatapis internetllapam munarqa
chaskirintsik. Kichwa parlaqkunam karu markakunapiq kwintunkunata
apatsikayaamun Boliviapiq, Ecuadorpiq, ari Estados Unidospiq, Rusiapiq, Corea
del Sur nishqapiqpis. Ari intiru mundupiqtsumachi kanan, kichwa parlaqkuna e-mail
nishqallapa qillqanakuyan. Nuqantsiknam hina Perú llaqta chawpinpiq shamushqa
karnin, Ancash, Huaylas nishqapiq, tsaypiq kichwanta parlantsik hina
yachantsik. Manam allaapatsu kichwa parlaq Ancash, Huánuco, Pasco, Tarma,
Cajatambo nishqapiq kantsik, itsa huk millón nishqalla. Imanaw karpis,
kichwantsiktaqa mishki mishkillam parlarirqa parlarintsik, hina qillqarirpis
qillqarintsik.
Kichwa kwintukuna kaayiq, ari yachakuq -entendido
nishqan- kwintukunapaq intirisadu kaptinqa puntatam kikin tapukunan, ima
kwintukunatataq ayllushaq, nirnin.
Tukuy laya kwintukunatam kichwa marka mayintsikkunaqa imay tyimpupiq
kwintakuyarqun. Hina tsaynaw nunakunata mantsatsikuyaananpaq, asitsikuyaananpaq
wamrankuna yachakuyaananpaq, hina tsaynaw ari. Imanaw karpis, hina, qillqashqa
kwintukunaqa pitsqa pachak watallapiqmi kayan. Munarqa rikariyay tsay unay kura
Francisco de Avila librunta, tsay gentil nishqakunapa rurayninkunata. Ari sumaq
kwintunkunata tsaychaw liyiriyay munarqa. Kanan patsayaqmi, kichwa
yachakuqkuna, entendido kaqkuna, H. Trimborn, H. Galante, J.M. Arguedas,
G.Taylor, J. Urioste, J. Szeminski, W. Adelaar, F. Salomon llapan hinantin
mundupaq tukuy idyuma shimiman tsay unay nawpa nunakunapa kwintunkunata,
Huarochiri markapiq kwintunkunata, tikratsiyarqun, alemánman, latínman,
castellanoman, francésman, polacoman, holandésman, inglésman. Kay kwintu
ayllunanqa manam ahallatsu, ras rasllatsu ruranan. Ari, puntantam
kwintukunachaw yurimuqninta akranantsik, tsay nuna yupayniraqta, animalniraqta.
Tsaypiqmi rikanantsik llapan imayka rurayanqanta. Ari tsaytam kwintu kaayiqkuna
figura nirnin shutitsiyashqa. Tsay figuraqa ari kwintupa kamatsikuqnin[1]
yupaynawmi kakun. Kanmi tsaynaw huk atuq figura nishqan, tsaytam ari nuqantsik
atuqpa kwintun nintsik. Alma kundinada kaptinqa almapa kwintunmi nintsik. Hina
tsaynaw dyablupa, achkaypa, ichik ullqupiq. Tsaynawmi tukuy animalniraqpiq,
nuna yuripiqpapis, figura nishqakunapiq ari. Huk figura, kwintu
kamatsikuqllatam akranantsik. Tsaynaw tsayta akrarirqa tsayllapiqllanam, kwintunkunata
ayllunantsik. Mananam huk lluta kwintu kamatsikuqkunapiq ayllunantsiktsu.
Tsaynaw huk kwintu kamatsikuqninllata akrarirnam, tapukunantsik ari,
maypiq shamuq kwintutam kanan ayllushaq. Tsayta musyarirnam
tapukunantsik, imay tyimpu witsaypiqtaq
tsay kwintu yarqamushqa, ari shamushqa.
Ari kwintukunata ayllurninqa hina kwintupa markantam
akranantsik. Hina tapukunantsik karu markakunapiqku kwintukuna shayaamun,
kayllapiqku tsaykuna kayan. Karu markakunachawqa huk kichwatam parlakuyan, tsay
Ayacucho, Cuzco, Santiago del Estero..., ari Argentina, Bolivia, Ecuador,
Colombia. Kwintukunaqa tukuy llaqtakunapiqmi kayan, hatun llaqtakunapiq, ichik
llaqtakunapiq. Nuqantsik Huaylas markakunallapiqmi kwintukunata ayllurquntsik,
Huaraz, Carhuaz, Yungay, Caraz markakunapiq, ichik llaqtakunapiqpis, tsay
Huatapiq, hina tsaychaw yurishqa karnin, tsaychaw qishpikushqa karnin. Tsay
ichik llaqtakunachawmi ari kichwataqa allilla parlakuntsik. Kichwa parlaq nuna
mayintsikkunam tsaychaw paarayan, ari tsaychaw yuriyashqa, qishpiyashqa,
wamrankunatapis winatsiyashqa. Tsaychaw chakrankunachaw imay tyimpu
witsaypiqraq uryakuyashqa. Pero llapantsu tsayllachaw kidakuyashqa, huk
kaqkunaqa ichik llaqtankunapiq hatun markakunamanmi tikwaypa aywakuyashqa.
Wakinqa tsaychaw tsinkakuyashqa. Tsay hatun markakunachawnam wakinqa
kichwantsiktapis qunqayan, wamrankunata mananam yachatsiyantsu. Hina tsaychaw
kichwa kwintukunapis ari tsaynaw ushakaakuyan. Nuna wanukuptinqa ari kwintupis
kantsu. Tsay llapantam kichwa kwintu aylluq rikaanan, musyanan. Manam ichik
llaqtakunapiq shamuq kwintukunata hina hatun llaqtakunapiqwan hukllaman
churanantsu. Hukllaman tsaykunata churariptinqa huk taku taku nishqanawchi tsay
llapan tikraramunman, ari.
Ari kay tyimpu witsaywannam hina markapaqnaw tapukunantsik.
Tsay nawpa tyimpupiqku tsay kwintukuna kayan, hinaku kay tyimpu witsayllapiqku.
Nawpa tyimpu kwintukunataqa mananam ayllunantsiktsu. Tsaykunaqa nunakunanawmi
wanukuyashqa. Imanaw kaptinpis nunakunanaw wanukuyashqa kaptinpis, tsaykunataqa
librukunapiqmi aylluntsik, hipintsik ari. Tsay cura misionero, llapan kichwa
yachakuqkunam, ari, tsay nunakunapa parlayninta, rurayninta yachakuqpis unay
ushakashqa kwintukunatam ayllushqa. Paykunam librunkunaman tsay kwintukunata
churayashqa, qillqayashqa. Tsaymi tsay awkis librukunapis shayaraykayan, aya
yupaynaw, yachaq nunakunapa wayinkunachaw. Tsay awkis librukunam, wakinqa
qarawan wankushqa, vitrina nishqachaw mashtaraykayan. Ari, papilninkunachawmi,
llapan unay tyimpu qillqashqanta tsay librukuna tsararaykayan kanan ari, mana
tsayta qunqanantsikpaq.
Kwintupa kamatsikuqninllapaq kwintukunata ayllurirnam kanan
tsay akrashqa kamatsikuqninpaq kwintukunata patsaatsinantsik, hina hukllanaw
kananpaq. Tsay llapan akrashqa kwintukuna hukllatanaw patsaatsishqatam, kwintu
ayllukuqpaq, kwintu patsaatsikuqpaq llapan kwintukunapa chulannin[2]
yupaynaw. Hina tukuy kwintukunapiq huk kwintulla hurqushqa kaptin, tsaynaw
llapan kwintunapiq hukllatanaw ruranantsikpaqnam, ari tapukunantsik imataq
comúnnin llapan ayllushqa kwintukunapa. Ari tsaypaqnam tapukunantsik:
(a) puntata, imanawtaq kwintukunaqa qallayan?
(b) kaypiq, imatataq nawpata, qipata
kwintakuyan?
(c) tsaypiqnam, imanawtaq kwintukuna ushayan?
Tsay qatipar kwintuta patsaatsinantam kwintu qatitsikunan[3].
Tsayta musyarirnam tapukunantsik pitaq, pikunataq ari, tsay qatitsikunanchaw
nawpata, qipata yarqayamun. Tsaypiqnam musyanantsik nawpata (a) pitaq tsay
kwintuchaw mandakuqnaw kaykan, ari tsaynaw yupaynaw yarqamun, imatataq pay ari
ashin, munan, imanirtaq tsay munanqanta tarin, hina mana tarinpis; (b) ari
musyanantsik, pitaq tsay mandakuqpa yanapakuqnin; (c) pitaq tsay mandakuqpa
patrónninnaw; pipaqtaq tsay kwintuchaw mandakuqnin nishqa .
Kay huk kwintuta hukllatanaw patsaatsirnam, llapan
kwintukunapa chullannin nishqatanaw patsaatsirirnam, hina huktanam
tapukunantsik, pitaq tsay akrashqa kwintutaqa kwintakamun, imanawtaq tsay
kwintakamuq kaykan, warmiku, ullquku, awkisku, kichwa parlaqku kakun, ari
tsaynaw tukuytam hina patsaatsinantsik. Tukuy kwintukunaqa tukuy kwintakuqkuna
shiminkunapiqmi ari yarqamun, hina yurimun. Tsaymi tsay huk akrashqa kwintu
kamatsikuqpaqqa huk akrashqa kwintakuqllam hina kanan. Tsaypa shutinnan
kwintakuqkunapa chullannin[4].
Ari, tsay hukllatanaw patsaatsishqa kwintupaq huk kwintakuqlla yupaytanawmi
akranantsik.
Kwintu patsaatsiq kaychaw hina huktapis musyananmi. Paymi
tapukunan, maychawtaq, imaytaq tsay akrashqa kwintu tsay kwintukunapa
chullaninnaw nishqantsikta. Tsaypiqnam patsaatsinan tsay akrashqa kwintupa
patsanta, tyimpunta. Tsaynawmi musyanantsik imay, maychaw, tsay kwintupa
kamatsikuqnin kwintuchaw yarqamun. Imanirtaq tsay ruranqanta ruran, imaytaq
tsayta ruran. Tsay kwintu ayllukuq, tsay kwintu patsaatsikuq hina huk kwintuta
akrarirninqa, kwintukunapa chullannin huktanam tapukunan. Imanirtaq tsay akrashqa
kwintukunaqa tukuy laya kayan. Tsaytanam tapukunan, ari musyanan. Kay tukuy
laya kanqantam ari kwintupa qallayninchaw, kwintupa chawpinninchaw
qipanninchaw. Kanmi kwintukuna hatun qallayninwan, ichik qallayninwan. Huk
kwintukunanam mana riqishqa figura nishqata yuritsiyamun. Tsaytam kwintu
patsaatsiq, hina patsaatsir, rikatsinan: ari imanirtaq wakin kwintukunaqa
tsaynaw kayan. Tsaynawmi kwintu kwintakuqpis, tukuy laya kwintakuqtam
tarintsik. Hina kwintupis tukuy laya tyimpunwanmi, patsanwanmi watashqanaw kayan.
Tsay llapantam kwintu aylluq, kwintu patsaatsiq nuqantsikta yachatsimanantsik.
Kananmi rikatsikaramushun pishtakuq kwintunta kwintakaramur
llapan kay kamayaq kwintu raykur nishqantsikta. Kay pishtakuq, ñakaq nishqapiq,
kwintunkunaqa, llapan hatun, ichik, kichwa parlaq markakunachaw, Peruchawpis,
Boliviachawpis. Nuqantsikmi pishtakuq kwintunkunata kay Huaylas, Ancash
markakunallapaq ayllurquntsik. Kay pishtakuq kwintunta kwintakamur, ari
kwintupa kamatsikuqnin patsaatsirninmi tukuy nishqantsikta rikatsikaramushun.
Puntatam wiyantsik imanaw pishtakuq huk sati nuna nishqata achkunqanta, hina
satipa wiranta urqunqanta pishtakuq maakinankuna kuyukunanpaq. Kay pishtakuq
kwintuta patsaatsirnam ari rikantsik:
a) nawpatam pishtakuq huk sati nunata achkun,
b) tsaypiqnam sati nunata, qarachar apakun,
c) sati nunata, kunkanta ruqur,
wanutsin,
d) hina tsaynam satipa wiranta urqun.
Kay llapantam pishtakuqqa paqaspa, tutapaychaw,
naanikunachaw, kikin pishtakuqpa wayinchawpis hina ruran, achkukun, apakun,
wanutsin hina satipa wiranta urqapakun ari. Kay pishtakuqqa apallantsu tsaytaqa
ruran, yanapakuqkunawanmi llapanta ruran, paypam ari huk hatun kutsillun kapun,
kaarrumpis choferninwan, ayudantinwan, kapun. Kay pishtakuq kwintuta
kwintakuqnam kikin pishtakuq yanapaqnin kakun. Tsay pishtakuq yanapakuqqa ari
tsay llapanta rurashqantam, rikashqantam ari kwintakamun. Hina tsaynaw
mantsakurninmi tsay kwintunta wiyatsikamun. Mana pishtakuq yanapakuq kanman
hina manam ari pishtakuqpa kwintun kanmantsu. Pishtakuq yanapakuq kaptinllam
pishtakuq kwintuntaqa wiyantsik ari.
Kaymanyaq kamam pishtakuqpa akrashqa, patsatsishqa kantsik.
Tsaynaw kaptinpis manam qunqanantsiktsu imanaw tukuy laya huk kwintukunam
pishtakuq riqishqanaw yuriyan, yarquyan. Tsaynaw kuk pishtakuqpa kwintunmi kan.
Tsay kwintuchawnam kikin pishtakuqta wanutsiyan. Huk kwintukunachawnam
pishtakuq manam satita wanutsintsu hina wiranta urqunanpaq. Satitaqa wanutsin
hina chaka, wayi, mulinu rurinchaw pampananpaq. Ari tsaymanmi pampan chaka,
wayi, mulinu, sinchi kananpaqshi, mana kuyukunanpaqshi. Tsaynawmi ari kaychaw
rikantsik imanaw pishtakuq sati wira urqunan rantinmi. Ari tsay sati pampanan
tikrakurkun. Kay sati pampanan kwintum huk karu tyimpu witsaypiqtsumachi
yurimun. Pishtakuqpa asitsikuq kwintukunapis kanmi. Kay kwintukunachawnam
pishtakuq mantsakuypaqnatsu, asikuypaqmi hina tikrakurkun. Imanirtaq ari
tsaynaw tikrakurin ? Ari tsaynawmi tikrakurkun huk hatun llaqta nunakuna
asikuyaanan raykur tsayta kwintakuyaptin. Mananam pishtakuqpa yanapakuqnintsu
tsaytaqa kwintakamun. Tsay hatun llaqta nunakunam asikuy raykur kwintakuyan.
Pishtakuqpa amigunkunam wakin kayan. Hatun llaqtachawmi policía nishqanaw,
autoridad nishqanaw uryayan. Tsaymi tsay akrashqawan, ari patsaatsishqa
pishtakuq kwintunwan, mananam tinkuntsu. Huk kwintukunachawnam, ninqantsiknaw
ari, pishtakuq satita wanutsinnatsu, payta pampannatsu. Tsay kwintukunachawnam
pishtakuqta kikinta wanutsiyan. Kay kwintukunachawnam huk figura nishqa
yarqamun. Tsaypa shutinnam macatinu nin. Kay macatinu Macate nishqapiqmi
shamun. Macateqa huk vivo comerciante gentikuna llaqtanmi tsay. Paykunaqa
costamanmi seguidu aywayan, conmerciota maychawpis rurayan. Hina macatinu
kwintuchaw yarqamuptinqa, mananam pishtakuq akrashqa, patsatsishqa,
kwintunnatsu. Imanirtaq ari tsaynaw ? Ari pishtakuqpa kwintunqa yarqamun
hacendado, terrateniente tyimpupiq karninmi. Tsaymi waktsa sati tsaychaw
yarqamun, tsay mana munaq pishtakuqpa yanapakuqninpis. Kay mana munaq
yanapaqninmi tsay kwintu kwintakuq ari. Macatinuwanqa mananam hacendado tyimpunatsu,
comercio, qatukuy tyimpum. Macatinu tyimpuqa qillaypaqmi kichwa parlaq
gentikunaqa kuyukuyan, hina uryayan. Hina costaman, carreterapam aywayan.
Mananam unaynaw chakillapa ashnunkunallawantsu. Kay kwintu, macatinu yarqamuq
kwintuchawnam, hina pishtakuqpa kwintunnaw patsaatsishqa. Piru tikratsikurkur.
Mananam kaychawqa sati kannatsu. Sati rantinninmi kikin pishtakuq tikrakurin.
Pishtakuq rantinninmi ari macatinu tikrakurin. Tsaynaw, kayllata nir, kaychaw
rikarintsik imanaw tsay kichwa kwintu patsaatsishqata. Imanawmi tsay kwintu
ayllunan, figura hukllatanaw akranan, tsay hukllatanaw patsaatsinan. Tsaynaw
karpis tsay hukllatanaw patsaatsirpis, kwintukunaqa hukmanmi tikrakurkuyan.
Hina tsaytam musyanantsik. Imanirtaq ari hukman tikrakurkuyan ? Tsayta musyarninqa,
ari kwintukuna hukman tikrakurkuyaptinqa, kichwa parlaq markakunatam alli
kayishun, ari musyashun gentikunapa munayanqanta, niyanqanta, itsa ima
mantsakuyanqantapis, tukuyta ari.
1.
Tseemi tsee mulinuchoo kwentakamuptin wiyarakiikaq kaa
mantsakashqa imanoo tsee V. kwentakeekamuq meepayan pishtakurnin, yanapakurnin
tsee tsurin, P.ta yanaparnin eewanqanta.
2.
Tsee pullan paqas wayimpiq urqurkurnin huk kaarruwan eewayaq.
3.
Separaw ayata apayaanaq kaq huk kamyon y separadush huk awtu
eewayaanaq kaq.
4.
Tsee P.pa tsurinwan o kikinwanpis.
5.
Tseeshi huk kuti eeweekuyan Qarwas witseeta.
6.
Y tseechooshi pullan paqas Qarwaspiqna kutireekayaamun mana
nata nunata pishtayaananpaq tarirnin, todo deskonsolaw kutireekayaamun.
7.
Tseenash naanichoo rikaariyan alli kaarupiq ishkaq satikuna,
konchukanu, wariinukuna eewakureekayan katapakurishqa.
8.
Tseeshi nataqa kaarrutaqa bosinanta tokatsir klatsonninta
tokatsiptin tsee satikunaqa laadukuriyan.
9.
Tseetash mas apuradu kaarruwan taripeekurnin tsee satikunata,
tsee kaarrupiq baharirnin achkurkuyan naqa V.wan, tsee P.qa.
10.
Tseenash apakuyan riyu kuchunpa ishkan satikunata, y
tseechooshi huk erramyentankuna kanaq, erramyentankuna kaq alpanki ninan niq,
huk imeeka oosi forma.
11.
Tseenash tseechoo wanuratsirnin apakiikayan kostalman
winarkurnin satikunata.
12.
Tsee alli kostalarkurninshi tsee naman tsee kamyonman
hitarkurnin, tsee choferninwan aparatsiq.
13.
Tseeshi eewakuyan, chaariyan Caraz wayinman, P.pa wayinman.
14.
Tseenash keedakun naqa P.qa tseechoo.
15.
Y V.wan tsee huk mas, huknin ayudantinwan apakuyan ayata naman
P.man.
16.
Tsee P.man charirninshi, huk kwartu keekan, belakuna, tsikasaq
seerakuna sendirpeekan y huk perolshi churareekan y despuésshi ganchukuna
keekan.
17.
Tseeshi tsee chakipiq ganchuwan ganchurirnin uree senqapa
churariyan, wayurkuyan, ishkan satikunata.
18.
Tseenash belawan sendirkuyaptinshi achacharnin - tsee kwartush
imanoo achacheekaq atska belakuna kaptin, alli iluminadu keekaq - tseeshi
shutukiikaq grasa gota gotalla perolman.
19.
Alli sumaq tseenoo, perolman wayurkurninshi, llabikurnin
kutikuyaq.
20.
Tseenash V.qa eewakuq wayinman, mamaanin kaqman.
21.
Tseeshi kwentakuriq “ tseenoomi rurarayaamuu, taqee don
P. apamarqun yanapanaapaq ; imanashuntaq ? waktsa karninchi
imeekatapis este rureekuu, mandamanqanta ” nirnin imanoo
mantsakashqa chaariq mamaaninman.
22.
V. tseenoo hina kada bes, hina yanaparnin puriq.
1.
Tseenash huk kutiqa apallanlla eeweekanaq madrugadu, como
las tres de la mañana, las dos de la mañanachiri, tsee paryentin,
T.qa, A. T., no sé ima nirqanchi shutinta, peru T.m apellidun karqan.
2.
Tsee A.T. eewakureekan Qarwaqpampa kinranta apallanlla nanwan
bestyan montakushqa.
3.
Tseeshi makatinukunaqa Macate hentikuna atska nunakuna
tomayan nachoo…
4.
Tsee T.wanqa topariyan tsee makatinukunaqa.
5.
Peru mas noopataqash manaraq tsee madrugadu eewayaananpaqpis,
musyayaanaqshi tsee T.qa kada bes tseenoo hentikuna mantsatsikunqanta, tsee
Tontupuchoo, tsee Plateryachoo mantsatsikunqanta.
6.
Tseeta malisyeekushqa tsee makatinukunaqa alli prebeniiduri
eewayaanaq, macharkushqa.
7.
Tsee Pumatsaka pwenti tsee Primitiba nirqanchoo, tsee La.
Chicheryanchoo alli tomarkushqa eewayaanaq.
8.
Tseenash topariyan tseechoo tsee Tontupuchoo ninqachoo.
9.
Tseenash nunakunaqa nunakunataqa qallaparin naqa T.qa
“ meetatan eewayanki ? ” nirnin.
10.
Tseeshi “ awmi ewkikaayaa noqakunapis
madrugeekayaami ; imatatan qamqa kee oora ashinki ? y imata nirtan
kee tapupayaamanki ? imatatan munanki ? ” nirnin niyan.
11.
Tseeshi na tsee T.taqa, ari noopapiqna musyayaanaq hina
tseenoo pishtakunmi, pishtakunmi niyanqanta.
12.
Tseenash naqa tsee este nunakunaqa achkukurkuyan T.taqa
tsee Plateryachoo.
13.
Tsee achkurkurninshi wanuratsiyan nata tsee T.ta y tseenash
alli shukshunkunawan wirukiikuyan, y por últimosh shukshuta aanunpa
yakarkurnin shimipa urqarayaamun.
14.
Y tseenoo eeweekurninshi napiq … Plateryapiq mas largu
pampaman urqeekurnin takeekatsirnin eewakuyan.
15.
Imeeka kaweekaqtanoo takeekatsirnin, kaqtanoo, este
rikapan rikapanshi ponchunta llapanta kosasninkunata llapanta chureekurnin,
ladunman chureekurnin ewkuyan makatinukuna.
16.
Tsee Rankapu tsee chicheryaman charninshi niyan “ kanan
siqa sumaq gustuntsikta rurarishqa kantsik ; konki mañakushqa karqan
pishtakurnin, aw, kanan siqa hukllaqa, tsee huk pishtaqllaqa
ushakaarishqa ; noqantsikqa makatinum kantsik, manam kee henti sonsutsu
kantsik, nirnin, kushishqa parleekar, machashqa, parleekacharir, pasakuyan.
Aquí vamos a escribir, punto tras punto, acerca de la organización básica del cuento quechua, de la forma en que los estudiosos lo tratan. Primero nos referiremos a la recolección de los cuentos, luego a su estructura interna, al narrador y, finalmente, veremos el aspecto espacial y temporal asociado al cuento. Para empezar, diremos que los cuentos se comportan como la gente. Nosotros - por nuestra parte - los recolectamos desde países lejanos, los transcribimos para que no desaparezcan. Desde hace poco, los que hablamos quechua, podemos fácilmente comunicarnos y conocernos por internet. Ya no es como en tiempos pasados, ahora podemos recibir los cuentos por vía internet. Los que hablan quechua pueden enviar sus cuentos desde lugares apartados: de Bolivia, de Ecuador, de Estados Unidos, de Rusia, de Corea del Sur... yo creo que de todo el mundo, por aquello que llaman e-mail, los que hablamos quechua podemos recibir mensajes para comunicarnos. Nosotros, los que venimos del centro de Perú, hablamos el quechua llamado “quechua de Ancash (Huaylas), Huánuco, Pasco, Tarma, y Cajatambo”. Quizá sumemos sólo un millón de hablantes de esta variedad de quechua, pero aun cuando sea así, si se trata de hablarlo, lo hablamos gustosos y, si se trata de escribirlo, también lo escribimos con agrado.
Los estudiosos de cuentos orales en quechua, los que aprenden la lengua, si están interesados en los cuentos, primero tienen que preguntarse sobre el tipo de cuentos que van a recoger. Desde hace mucho tiempo existen diversos cuentos narrados por la gente de nuestra región. Hay cuentos para provocar la risa, otros para provocar miedo, terror o para educar a los jóvenes. Esto de escribir – transcribir - cuentos es algo reciente, desde hace unos quinientos años nomás. Si se quiere, se puede ver esto en el libro del cura Francisco de Avila: el libro acerca de los hechos de los gentiles o antepasados. En ese libro se pueden leer cuentos. Esos cuentos son de los antiquísimos del pueblo de Huarochirí. Hasta el presente han sido traducidos a diferentes idiomas para todo el mundo: al alemán, al latín, al castellano, al francés, al polaco, al holandés y al inglés por los estudiosos H. Trimborn, H. Galante, J.M. Arguedas, G. Taylor, J. Urioste, J. Szeminski, W. Adelaar y F. Salomon. La recolección de cuentos no es una tarea fácil y realizada de prisa. Se tiene que eligir primero aquellos seres que aparecen bajo forma humana o animal, es decir de animales o de aparecidos. Aquellos a los que los estudiosos llaman figuras. A estas figuras las llamamos aquí camachicos o agentes del cuento. Hay, pues, figuras como las del zorro, conocidas como “cuentos de zorro”. Hay otros que tratan de almas penantes, llamados “cuentos de almas”. De igual modo, tenemos cuentos del diablo, de la Achikee (cuento parecido al europeo Hänsel y Gretel), del duende, etc. Una vez elegida una figura, sólo se recogerán cuentos referidos a esta figura para no interferir con otras de relatos o cuentos diferentes. Luego de la elección de la figura se plantea la pregunta de la procedencia y del tiempo.
Al reunir los cuentos tenemos que preguntarnos por su procedencia. Pues, hay cuentos de regiones distantes entre si, de regiones donde se hablan variedades diferentes de quechua como de Ayacucho, Cuzco o Santiago del Estero... Vale decir también, de países diferentes, distantes como de Argentina, Bolivia, Ecuador y Colombia. Los cuentos pueden ser de pueblos grandes o pequeños. Los cuentos que hemos recogido nosotros son del Callejón de Huaylas: de Huaraz, Carhuaz, Yungay, Caraz y del pueblo pequeño de Huata, por haber nacido y crecido allí. Es precisamente en los pueblos pequeños como Huata donde se habla con fluidez el quechua. Allí han nacido y crecido mis paisanos, se han casado y han educado a sus hijos, han cuidado sus chacras, sus cultivos. Pero no todos se han quedado, algunos se han ido con toda su familia a las ciudades grandes. Allí, en esas ciudades grandes, prácticamente han desaparecido los cuentos en quechua. El recolector de cuentos tiene que considerar estos aspectos: no puede reunir en uno solo los cuentos procedentes de pueblos pequeños y los de los grandes. Si no considera la procedencia diversa, podrían resultar interferencias que en quechua se suele decir taku taku.
Sobre el tiempo tenemos que preguntarnos, como en el caso de los lugares de donde proceden los cuentos, ¿son los cuentos de tiempo reciente o son antiguos? Los cuentos antiguos ya no tenemos que recogerlos, ya no existen, han desaparecido con la gente. En este caso tenemos que tomarlos de los libros. Los misioneros y todos aquellos que aprenden la lengua quechua han recogido cuentos sobre las cosas que hacía y decía la gente. Estos cuentos han sido escritos y están en los libros. Están en las bibliotecas, en vitrinas, en casa de los estudiosos. Muchos de ellos son libros antiguos, forrados en cuero duro. Algunos dan la impresión de haber sido momificados para que lo escrito en sus papeles no acabe en el olvido.
Después de recoger los cuentos para una sola figura elegida se tiene que ordenar los cuentos de modo que se obtenga un solo cuento. Ese cuento hace a su vez de par o representante de los cuentos. Viene a ser el chullan de todos los cuentos. Es decir, uno, pero a la vez representante de los cuentos recogidos para una figura. Para obtener el chullan o cuento representante tenemos que preguntarnos qué tienen en común los diferentes cuentos reunidos. Para lograr este propósito se tiene que responder a las siguientes preguntas:
a) ¿cómo comienzan los cuentos?
b) ¿qué es lo que se cuenta primero, luego, después?
c) ¿cómo terminan los cuentos?
El ordenamiento del cuento según qué sigue a qué, se denomina secuencia de la narración. Una vez determinada esa secuencia, se tiene que preguntar quién o quiénes aparecen - uno tras de otro - en la narración o cuento. Se preguntará por la figura principal, sobre lo que ésta quiere o busca, sobre lo que encuentra o no encuentra. Se averiguará enseguida sobre el ayudante de esta figura y, finalmente, sobre la existencia de una figura superior para quien trabaja la figura, agente o camachico.
Una vez asentado u ordenado el cuento como si fuera uno solo, representante o chullan de los otros, se averiguará quién narra el cuento: si es un hombre o una mujer, si es alguien joven o viejo, si habla quechua, etc. Pues, se sabe que existen diferentes narradores. En este caso, como para los cuentos, se buscará al representante o chullan de los narradores.
Una vez elegido, ordenado o asentado el cuento representante, se tiene que preguntar por el lugar y el tiempo donde se cuenta este relato representante. Así, del mismo modo, cuándo y dónde aparece y actúa el camachico o figura del cuento. Finalmente el estudioso de los cuentos tendrá que preguntarse sobre la diferencia de los cuentos entre si. ¿Por qué algunos son tan diferentes a los ya conocidos? Esto se puede ver en lo ya dicho a propósito de las secuencias de la narración. Hay cuentos con un inicio amplio, otros con un inicio breve. Algunos cuentos inclusos traen figuras o camachicos desconocidos. Se tiene que explicar el por qué de estas diferencias. Al igual que el narrador, el cuento está también asociado a un tiempo y a un lugar.
Para terminar queremos ilustrar todo lo dicho en un cuento: con el cuento del pishtaco. El cuento del pishtaco, o nakaq, es conocido en casi todos los lugares donde se habla el quechua. En nuestro caso hemos recogido relatos del pishtaco de los pueblos del departamento de Ancash (de la Prov. de Huaylas). Con la figura del pishtaco ilustraremos todo lo dicho hasta aquí.
En primer lugar, se cuenta y se dice que el pishtaco atrapa a un hombre llamado sati[6] o incivilizado, luego se dice que extrae la grasa para que funcionen las máquinas del pishtaco. Si ordenamos las secuencias vemos en detalle:
a) el pishtaco captura al sati,
b) se lo lleva consigo,
c) lo degüella,
d) y le extrae la grasa.
Todas estas acciones el pishtaco las realiza de noche y en la oscuridad, en los caminos e incluso en su casa. Capturar, transportar, degollar, extraer la grasa son acciones que el pishtaco no las hace solo, sino acompañado de ayudantes. Tiene un cuchillo grande y un carro con chofer y ayudante. El ayudante del pishtaco es, a su vez, el que cuenta este relato: es el narrador del cuento del pishtaco. El ayudante es quien hace, obedece, lo que ordena el pishtaco y ve a su vez lo que hace el pishtaco. El ayudante narra, pues, creando pavor, miedo en los oyentes. Nosotros por nuestra parte, oyendo al ayudante sabemos que existen cuentos del pishtaco. Podemos decir entonces: si no hubiera ayudantes del pishtaco no habría cuentos del pishtaco. Es decir sólo mientras haya ayudantes del pishtaco oímos cuentos del pishtaco.
Hasta aquí hemos presentado las secuencias en la narración del pishtaco. Hay, sin embargo, diversos cuentos sobre el pishtaco que no podemos olvidar. Hay uno en el que al mismo pishtaco lo matan. Hay otro donde el pishtaco no mata al sati para sacarle la grasa sino para enterrarlo debajo de un puente, molino o una casa. Lo entierra allí para que sostenga el puente, el molino o la casa. Vemos, pues, que en este cuento en lugar de sacarle la grasa lo entierra. Este cuento donde se entierra al sati parece ser de tiempos muy antiguos. Hay también cuentos del pishtaco que provocan la risa. ¿Por qué se transforman así? En este último caso se trata de cuentos contados en las ciudades. Son cuentos para hacer reir a la gente que vive allí. El que cuenta ya no es el ayudante del pishtaco sino un amigo del pishtaco. En el lugar donde cuentan viven las autoridades, los policías. Por eso, estos cuentos ya no representan a los cuentos del pishtaco. Finalmente, tenemos que mencionar el cuento en el que el mismo pishtaco es eliminado por el macatino. La figura de estos cuentos lleva el nombre de macatino. Se llama macatino a alguien que es de Macate. Macate es, a su vez, un pueblo de gente que se dedica al comercio y viaja con frecuencia a la costa del Perú. En este caso ya no estamos tratando con el cuento del pishtaco sino con el cuento del macatino. ¿Por qué es esto así? ¿Cómo se explica este cambio? El cuento del pishtaco pertenece al tiempo de la hacienda. Por eso aparece allí el sati, o pobre. Es el cuento donde éste aparece como el ayudante del pishtaco, el que le ayuda al pishtaco contra su propia voluntad. Con el macatino ya no está presente el tiempo de la hacienda. Es el tiempo del comercio, de los negocios. Es el tiempo en que la gente que habla quechua se moviliza por la plata y va a la costa. Este cuento del macatino ha sido ordenado como si fuera cuento del pishtaco, pero en realidad ya no es un cuento del pishtaco. Es un cuento donde se truecan las figuras: el lugar del pishtaco es ocupado por el macatino y el lugar del sati por el pishtaco. Terminamos de este modo viendo cómo se recogen los cuentos, cómo se ordenan, cómo se elige la figura representante o chullan de los cuentos. Vemos también cómo se transforman los cuentos. Si nos explicamos el por qué de estas transformaciones, sabremos también lo que ocurre y ha ocurrido con la gente de esta región de los Andes.
1.
En ese molino yo oía
asustada cuando V. contaba acerca de los lugares por donde [P. y su hijo]
andaban degollando, [contaba de sus salidas] como ayudante de P. y de su hijo.
2.
A V. lo sacaban a media
noche de su casa e iban con su carro.
3.
Había un camión para
transportar a los muertos y un automóvil en el que iban [P. y su hijo].
4.
Iban con el hijo de P. o
con él mismo.
5.
Y así, un día fueron a
las alturas de Carhuaz.
6.
Y dice que volvían de
allí a media noche, sin haber encontrado hombres para degollar.
7.
De pronto vieron desde
lejos a dos satis, conchucanos, huarinos que iban llevando en la espalda
atados.
8.
Tocaron entonces la
bocina del carro, el claxon, y los satis se hicieron a un lado.
9.
Pero los que iban en
carro los alcanzaron rápidamente a los satis, bajaron de sus vehículos y los
agarraron.
10.
Después los llevaron por
el borde del río, allí dicen que tenían sus herramientas, aquello que llaman
alfanje, un cuchillo en forma de hoz.
11.
Luego, después de
matarlos, se los llevaron metiéndolos en un costal.
12.
Los encostalaron bien y
los pusieron en el camión, luego los enviaron con el chofer.
13.
Llegaron a la casa de
P., a Caraz.
14.
Allí se quedó él en su
casa.
15.
V. y el otro ayudante
llevaron los cadáveres a P.
16.
Llegaron y V. vio que
allí había una habitación con velas, con grandes ceras encendidas, un perol y
unos ganchos.
17.
Entonces los colgaron
boca abajo, de los pies, en los ganchos.
18.
Con el calor de las
velas encendidas – pues, en esa habitación hacía calor porque había muchas
velas – goteaba la grasa a un perol.
19.
[De este modo]
colgándolos así, sobre el perol, los dejaron, cerraron con llave la puerta y se
fueron.
20.
Luego dice que V. fue a
casa de su mamá.
21.
Y allí dijo :
“ así acabamos de hacer, ese don P. me ha llevado para que lo ayude, ¿qué
vamos a hacer? porque soy pobre cualquier cosa haré, haré lo que mande ”
asustado, hablando de esta manera, llegó a casa de su mamá.
22.
Así, andaba V. ayudando
muchas veces a P.
1.
Una vez T., A. T., así
creo que se llamó el pariente [de P.], iba solo muy de madrugada de Caraz a
Huata.
2.
Iba pues a caballo,
solo, por Carhuacpampa.
3.
En esa ocasión muchos
hombres de Macate tomaban en una …
4.
Estos se encontraron con
T.
5.
Pero mucho más antes,
antes de que salieran de madrugada, ya sabían que este T. amenazaba de muerte a
la gente, que era una amenaza allí en Tonto, en Platería.
6.
Sospechando esto los
macatinos fueron, preparados, borrachos.
7.
Fueron después de haber
tomado en Pomachaca, en la chichería de Primitiva, es decir, en la chichería de
La.
8.
Se encontraron luego en
el paraje llamado Tonto.
9.
T. los provocó a estos
hombres ; les dijo “ ¿adónde van ? ”
10.
“ Sí, nosotros
también estamos yendo, estamos madrugando, y tú, ¿qué buscas a esta hora ?
¿por qué nos preguntas ? ” le respondieron.
11.
Sabían, pues, de
antemano que la gente decía que T. degollaba.
12.
Lo atraparon entonces
estos hombres allí en Platería.
13.
Después de agarrarlo lo
mataron, lo apalearon con sus bastones y, finalmente, metiéndole un bastón por
el ano, lo sacaron por la boca.
14.
Haciendo así, sacándolo
a la pampa, sentándolo se fueron, lo dejaron como si estuviera vivo.
15.
Los macatinos se fueron
mirándolo y volviéndolo a mirar, poniéndole todas sus cosas al lado.
16.
Luego, cuando llegaron a
la chichería de Ranca, hablaban [entre ellos] : “ ahora sí que hemos
hecho nuestro gusto, así que estaba acostumbrado a degollar, ¿no? Pues, por lo
menos un pishtaco ha desaparecido ahora ; nosotros somos macatinos, no
somos gente sonsa como ésta ” diciendo así, parloteando alegres,
borrachos, se fueron.
* Nuestra contribución trata de trasmitir en lengua quechua parte de lo que fue publicado en castellano en las Actas del Congreso de literatura iberoamericana de Barcelona, en julio de 1992.
[1] Kaychawmi nuqantsik ari figura nishqata kwintupa kamatsikuqnin nirnin shutitsishun.
[2] Kwintukunapa chullannin nirninmi kaychaw shutitsintsik tsay relato ideal o clave nishqata.
[3] Kwintu qatitsikunan nishqatam yachaqkuna secuencias narrativas nirnin shutitsiyashqa.
[4] Kwintakuqkunapa chullannin nirninmi kaychaw narrador ideal o clave nishqata shutitsintsik.
[5] Este texto transcrito directamente de una grabación, si bien no observa la ortografía aprobada para el quechua de Ancash, permite sin embargo hacerse una idea de esta variedad de la lengua para oídos extraños.
[6] Sati, término con el que el poblador de Callejón de Huaylas se refiere al indígena que vive alejado de la civilización. Desde esa perspectiva puede ser sinónimo de bárbaro, incivilizado e ingenuo.